Dortmund, Saksa 13.6.2008
kirjoittanut: janee
Kuvat: (C) janee
Saavuttiin hallille kaverini (Jennan) kanssa joskus iltapäivästä. Meillä oli istumapaikat, joten jonottaminen ei ollut tarpeen. Halli oli ihan täynnä ihmisiä, faneja ja ylipäätänsä vaikka minkälaista porukkaa. Bill ja Tom -kopioita oli joka puolella ja jotkut oli todella hyviä ja jotkut sitten vähän vähemmän ihania kopioita. :'D muttasiis, niitä joitakin sai oikeesti ekana kattoo O_____O - ilmeellä, ennenkuin tajus että ne oli vaan jotain tyttöjä. :'D
Ihmisiä oli jonossa ihan sikana, sekä jonon ulkopuolella. Meillä ei ollut mitään hajua minne meiän pitäs mennä että päästäis sitten sisälle oikeesta ovesta. Pari suomalaista ketä nähtiin, ei oikeen osanneet auttaa ja sit loppujen lopuks käytiin kysymässä joltain järkkäriltä että tietäiskö ne. No, meidän pitäis sitten mennä siihen yhteen ja samaan jonoon, missä kaikki oli.
Ja se jono jatku sinne hallin taakse ! No, eipä siinä auttanut vikistä sitten. Ei me kuitenkaan sit menty vielä jonoon, vaan kierreltiin hallia edes takas kokoajan. Saksalaisia tuli joka nurkasta meille juttelemaan ja kokoajan joutu sanomaan että emme puhu Saksaa ja emme puhu Saksaa. <: ja kas vaan, harva rupes sitten englantia siinä meille vääntämään.
No, jossain vaiheessa mentiin vaan seisoskelemaan siihen hallin eteen ja ihmettelemään sitä suurta näkyä (tosi suuri oli joo :'D) ja sitä ihmismassaa. Huomattiin sitten että kaks saksalaista tyttöä kauempana tuijotti ja hymyili meille kokoajan. Olin siinä hetken vähän että ookoo, että mikäs meissä nyt niin hauskaa on, kunnes ne tuli sitten meille juttelemaan ja selittivät sitten englanniksi että miten söpö ja pieni ja sulonen (ja kaikkea mahollista) mä olin ja halusivat hirveesti ottaa musta ja jennasta kuvan. :' DDD
Hetken niiden kanssa juteltuamme lähdettiin sit kävelemään jonnekkin muualle ja jotkut pojat tuli meille selittään saksas jotain ihan ihmettä. Sit ne rupes todella huonolla englannilla selittämään jotain, enkä mä tajunnu puoliakaan. Paitsi ne ilmeisesti vihas th:ta? No jooo, olis ne siinä aikansa varmaan sepustanutkin jotain mutta näimme parhaaksemme sit lähteä veke siitä, ja juteltiin niiden suomalaisten kanssa ja kierrettiin vaan hallia. Ilma oli tosi huono, välillä sato ja välillä paistoi.

Jossain vaiheessa sit etittiin ne kaks saksalaista tyttöä ja mentiin kaikki neljä yhdessä jonon perälle. (joka jatku oooooikeeein pitkälle) Juteltiin siinä niiden kanssa kaikkea ja naurettiin ja pidettiin hauskaa ja jännitti kokoajan kauheesti. Ainoa vaan, että kellon viisarit vaan liikku kokoajan mutta ulkona oli ihmisiä vielä monta sataa. Välillä tuli sellanen tunne että ne ehtii alottaa ennenkuin päästään sisälle, mutta jono loppujen lopuks liikkui tosi sujuvasti. Ja se jonotus oli järjestetty muutenkin tosi hyvin.

Voi luoja sitä kiljumista. Välillä sitä oli kiva kuunnella, mutta se kiljuminen oli välillä niin turhanpäivästä, että. Vaikka koira olis menny ohi niin ihmiset rupes kiljumaan ihan mitään ilman syytä. Ja sitten sitä aina luuli että jotain tapahtuu, mutta ei kun joku maastonakki käveli vanhuksen kanssa ohi. :'DDDD Ja sitten jos päästiin jonossa eteenpäin, kaikki rupes heti kiljumaan.

Viimein me päästiin sisälle, ja lähettiin juoksemaan täysiä siellä hallissa. Vaikkei meillä ollut mikään kiire, mutta sitä vaan halus päästä paikoille mahdollisimman nopeasti omille paikoille. Kysyttiin sit turvamiehiltä missä meidän paikat on, ja löydettiin sit loppujen lopuks ne hyvin. Kello oli jo tosi paljon, ja keikka alkoi varmaan puoli tuntia myöhässä. x___x

Ennen keikkaa tuntu ikuisuudelta ennenkuin sali olis ees täyttyny jotenkin. Mihinkään ei voinu lähteä, koska keikka olis voinu alkaa minä hetkenä tahansa. Ihmisiä permannolla rupes kiljumaan ihan hirveesti aina vähän väliä, ja siihen sit yhty koko sali. Lopulta valot sitten pimeni ja tuli jotain alkumusiikkia tai jotain, kunnes sitten verhot rämähti alas ja
Ich brech auch alko soimaan! Se oli mahtavaa.

Ekojen minuuttien aikana vaan tuijotin sitä lavaa ja poikia tekemättä mitään, sit rupesin kiljumaan ja huutamaan ja hyppimään ja huutaan Jennalle että "ne on tuolla ! ne on tuolla!!" :'' D Ei sitä oikeen pystyny tajuamaan. Ne oli siinä. Edessä.
Ja niin, meillä oli ihan hyvät paikat istumapaikoiks. <: Paremminkin toki olis voinu nähä mutta olin kyllä ihan tyytyväinen.
Keikka oli kokonaisuudessaan ihan mahtava. En oo ikinä ollu oikeesti yhtä hyvällä keikalla. Olihan se toki kaikinpuolin erilainen, mutta silti. Alussa Billin ääni ei kuulunut ollenkaan, ja pikkuseikat (esim. Bill ei nostanut ketään lavalle, ja välispiikkejä oli tosi vähän) jäivät vähän häiritsemään..
Ihmiset laulo ja kilju ihan törkeen lujaa ja muutenkin siellä oli kokoajan kauhee melu. :' DDD Ei se mitään, se oli kivaa. Ärsyttää vaan kun en tajunnut yhtään mitä Bill puhui ja sit kun kaikki kilju niin eipä siitä selvääkään saanut.


Biisit oli livenä myöskin aivan mahtavia! Toki tuplasti parempia, mutta se oli niin erilaista kun katsoa jotain DVD:tä. Keikka ei ilmeisesti ollut loppuunmyyty kuitenkaan..

Joitain ihania juttuja keikalla oli esim. se kun Bill ojens Georgille nallen. (Mitä se nykyään tekee useinkin) Ja se kun Bill otti joltain fanilta kumihanskan (joita piti heiluttaa wo sind eure händen aikana) ja yritti tunkea sitä käteensä.
Ja kaikkein huipuin oli se kun Bill esitteli Gustavin ja Georgin niiden oikeilla nimillä, ja sitten katso Tomiin ja sano tylsästi ja hiljaa "und.. Tom." :' DDD Ja sitten yhtäkkiä.. "und... BILL!" ja heilautti kädet ilmaan ja hirvee kirkuminen. Se oli jotain ylisuloista.

Keikka oli äkkiä ohi. Me itkettiin ihan hulluna ADS;än aikana. Sitä mä pelkäsin eniten.. ja kun sen aika koitti niin, niin nopeasti.
Ne hileet oli ihanat ja mulla sumeni kyllä hetkeks.. Muistan kyllä sen, mutta en niin hyvin. Ja Bill hävis lavalta kuin tuhka tuuleen.

Gustavin loppusoolo oli ihana. Kun Gusti taputti, kaikki taputti. Kun Gusti paukutti rumpuja, ja nosti kädet ilmaan, kaikki kiljui. Ja sitte Gusti pisti sormen suun eteen muodostaen "shhh"-äänen, koko sali hiljeni ja sitten hirvee kiljunta. Se oli mahtavaa.

Ja siinä se sitten olikin. Elämäni paras päivä, ikinä.

Ja niin, eniten jään kaipaamaan sitä hyvää ihmishenkeä mikä siellä saksassa oli. : )) Siis keikalla ja muutenkin. Kaikki ihmiset oli ihan hirveen ystävällisiä ja ihania ja auttavaisia.