RADIO HAASTATTELU
Suomentanut: Linda
Julkaistu: Maalikuussa 2008

Tässä teille noin 10 minuutin mittainen radiohaastattelu (Radio Brüssel). Haastattelu on tehty Belgiassa maaliskuussa 2008 ja heidän Euroopan kiertueensa on juuri alkamassa sieltä. Haastattelija puhuu englantia ja Tokio Hotel saksaa, joten joissain kohdissa, kun bändi sanoo "mitä?", he eivät esim ymmärtäneet mitä haastattelija sanoo. Voit samalla kuunnella haastattelua painamalla tästä ja suosittelet teitä kuuntelemaan sitä samalla, vaikette osaisikaan saksaa, sillä se on kuitenkin paljon kivempaa kuulla kaikki naurut ja muut äänet, jotka jäävät pois, jos luette pelkästään alla olevan tekstin.

(Meillä oli muutamia kohtia, jotka olivat pikkaisen epäselviä. Jos ymmärsit ne, ota meihin yhteyttä sähköpostitse)

Hei!
TH: mooi
Minulla on tässä vasemmallani Bill, hei Bill.
Bill: Hei
Voisitko sanoa hei Studio Brysselin kuuntelijoille?
Bill: Hei studio Brysselin kuuntelijat?
Joo jotain tuollaista okei. Hei Tom!
Tom: Moi
Mitä kuuluu?
Tom: Ihan hyvää, minulla on energinen olo.
Okei, minulla on tässä Georg, öö Gustav. Hei Gustav, mitä kuuluu?
Gustav: Perfect
Perfect?
Gustav: Perfect
Okei, Georg mitä kuuluu?
Georg: Erittäin hyvää.
Okei, ensiksi minulla on tässä vähän käytännönasiaa. Sain muutamalta belgialaiselta fanilta oikeita belgialaisia vohveleita teille.
TH: wooww.
Näitä ei olla myrkytetty. He halusivat teidän maistaa niitä. Voitte avate ne.

Noniin, muutamia kysymyksiä. Teitte pienen kiertueen Amerikassa. Millaista oli?
Bill: Erittäin kivaa. Amerikka oli vaativa, nukuimme vähän, mikä oli erittäin stressaavaa, mutta meillä oli erittäin menestyksekäs matka, tosi kivoja konsertteja. Kaikki oli meille erittäin vaativaa ja menestyksekästä.

Oliko Tokio Hotel mania yhtä iso siellä kuin täällä Euroopassa?
Tom: Keikat olivat vähän pienempiä, mutta ne myytiin yhtä nopeasti loppuun. Fanit olivat todella eloisia ja konsertit todella energisiä.

Esiinnyittekö te englanniksi vai saksaksi?
Gustav: Molemmilla kielillä. Me soitimme englanniksi ja kaksi kappaletta saksaksi, Totgeliebt ja Monsun.

Lauloivatko he mukana?
Gustav: kyllä.
Oikeasti? Saksaksi myös?
Georg: He osasivat myös saksaa. Me olimme erittäin yllättyneitä. Me halusimme vain vähän kokeilla Monsunilla, mutta tapasimme pari fania ennen keikka ja he sanoivat "soittakaa enemmän saksaksi" sitten soitimme myös Totgeliebtin saksaksi ja fanit pitivät siitä paljon.

Oletteko te jo "tsekanneet" yleisön ulkona? (Tarkoittaa nyt Belgian faneja)
Bill: Me näimme heidät jo. Tulimme tänä aamuna keikkabussilla hallille ja on hullua kuinka paljon porukkaa siellä jo seisoo. Hotellillammekin oli porukkaa. Odotamme innolla keikkaa, uskon, että siitä tulee tosi hyvä.

Jotkut tytöt ovat täällä jo torstai aamusta lähtien, pystyttekö kuvittelemaan sitä?
Tom: Joo ihan mahtavaa. Eilen me ajoimme heidän ohi nopeasti ja nyt olemme olleet täällä vähän pidempään. Ulkona näytti eilen ihan kuin joltain telttailualueelta. Tosi mahtavaa ja liikuttavaakin. Ulkona on melko kylmäkin. Niin, olemme erittäin ilahtuneita.

Kuuntelijat ovat lähettäneet meille muutamia kysymyksiä. En ikinä uskaltaisi pyytä heitä lähettämään kysymyksiä tänne.
TH: (nauraa)
Meillä on kysymys Selineltä: Jos saisitte päättää, minkä värinen banaanin pitäisi olla?
Tom: Mitä?
Georg: Minkä värinen banaanin pitäisi olla?
Jep
Georg: ööö, minusta keltainen on ihan hyvä...
Bill: hahah
Gustav: Keltainen ilman ruskeita kohtia.
Ilman ruskeaa? Oikeasti?
Gustav: joo
Bill: Vain keltainen?
Tom: Vain keltainen, joo, vain keltainen.
Bill: Joo vain keltainen
Gustav: Jos niissä on ruskeita pilkkuja, niin ne ovat niin pehmeitä.

Marinnelta tuli kysymys Tomille: Oletko koskaan kompuroinut lavalla isojen housujesi takia?
Tom: En, ei ole koskaan tapahtunut. Opin tekniikan jo nuorena. Juoksen ympäriinsä samalla tavalla kuin seitsemän vuotiaanakin. Elikkä, olen kauan jo harjoitellut. Ei tapahdu enää ollenkaan.
Bill: Minä olen kompuroinut lavalla pehmoleluihin.
Oikeasti?
Bill: Joo, olen jo usein kompuroinut, mutta en ole koskaan kunnolla kaatunut kokonaan selälleen lavalla, mutta olen kompuroinut joka tapauksessa.
Mutta teit sen tyylillä...
Bill: Jep aivan varmasti.
Tom: (nauraa) Tyylillä.
Bill: Kompuroin aina tyylillä.

Onko mitään suunnitelmia Tokio Hotel reality TV show’sta?
Tom: Ei, meillä ei ole mitään suunnitteilla. Voimme asentaa kameran Georgin hotellihuoneeseen aamulla, jotta voi katsoa häntä suoraan livenä, mutta ketään ei kiinnostaisi se, joten ei meillä ole mitään suunnitelmia.

Catsvarilla on kysymys: Hän ratsastaa hevosella ja hän haluaisi tietää, että onko mitään mahdollisuutta, että te haluaisitte lähteä ratsastamaan hänen kanssaan?
Bill: Ai hevosellako?
Tom: Ratsastamisessa ei ole mitään ongelmaa.
Georg: Mutta ei mielellään hevosella.
Tehän osaatte ratsastaa?
Tom: Minä itse? Nojaaa... En osaa ratsastaa
Bill: En minäkään.
Entä te kaksi?
Georg: En.
Gustav: Olen kyllä ratsastanut, mutta siitä on jo pari vuotta. En tiedä osaanko enää.
"Tom ja Georg repee"

Okei toinen kysymys: Saskialla on kysymys Billille: Sattuuko se kun joku koskee hiuksiasi?
Bill: Se sattuu kun... ei tai siis, kun joku koskee niihin ei niihin satu, mut jos niitä repii, niin kyllä sitten. Luulen, että se on niin myös kaikilla muilla.
Hän pyysi minua kokeilemaan. Saanko koskea niitä?
Bill: Et.
En saa koskea niitä? Miksen?
Bill: (nauraa) Saat koskea niitä, mutta ne tuntuvat aivan normaaleilta.
(Haastattelija puhuu jotain omaa kieltään)
Bill jatkaa selittämistään samalla kun haastattelija puhuu:... Käytä niin paljon hiuslakkaa kuin löydät.
Tom: Niin ja kaljaa...
Bill: Tomin rastat ovat tehty kaljalla ja hammastahnalla.
Oletteko te koskaan kokeilleet sokerilla? Teidän kannattaisi kokeilla sokeria.
Bill: aa okei...
Kun olin nuori ja blondi käytin sokeria, mutta siitä on jo 30 vuotta.
Bill (ei oikein tajuu, eikä varmaan kukaan muukaan): aa okei.

Kun teillä on konsertti, menettekö te koskaan ulos juttelemaan fanien kanssa?
Bill: Emme, useimmiten emme. Usein meillä on tiukka aikataulu ja tulemme paikalle vasta vähän ennen keikkaa ja meidän täytyy yön aikana matkustaa seuraavaan kaupunkiin. Sitten meillä on soundcheck ja haastatteluita ja sellaista, mutta yleensä me annamme nimmareita, kun pystymme ja on aikaa. Aamulla jaoimme nimmareita hotelilla.
Mikä hotelli se oli?
Tom: Olen jo unohtanut, mutta muistan Georgin huonenumeron, jos joku haluaa tietää sen.

Kenen pierut ovat kaikkein kovaäänisimmät?
Bill: Georgin.
Bill: Kun puhutaan pieruista pitää aina aloittaa Georgista.
Georg: Olen ammattilainen.
Miksi näin?
Georg: Vuosien harjoittelun tulos

Onko Billillä ja Tomilla lemmikkejä?
Tom: Mitä?
Lemmikkejä
Georg: Lemmikkejä
Tom: aaa lemmikkejä.
Tom: Joo meillä on koira ja kissa myös ja siinä se on.
Tom: (epäselvää)
Kuka huolehtii niistä?
Tom: En halua tietää (epäselvää)
Ovatko ne vielä elossa?
Tom: Joo, luulisin niin.

Onko mitään suunnitelmia oikeasta Tokio Hotel hotellista?
Bill: Olemme myös miettineet sitä. Se olisi oikeastaan aika makeeta.
Tom: Ei huono idea.
Bill: En sanoisi ei, ehkä perustamme sellaisen vielä joskus.

Mikä on teidän lempihotelli?
TH: öömm...
Gustav: En tiedä enää.
Tom: Lempi hotellini on kotimme. Kotona nukkuminen on aina parasta.
Georg: Hotel Mama
Tom: Niin hotel mama
Hotel mama, kivaa.

Kysymys Tomille Christalilta, hän on 44 ja iso fanisi ja hän halusi tietää, onko hänellä mitään mahdollisuutta saada yhdenyönjuttu sinulta ja hänen miehensä sanoo, että se on ok.
Bill ja Tom: oooh!
Tom: No sittenhän siinä ei ole mitään ongelmaa. 44 ei ehkä ole ihan minun ikäluokkaani, mutta jos hän on ihan hyvässä kunnossa.... (en ihan ymmärrä mitä Tom mutisee)

Milloin itkitte viimeksi yhdessä?
Bill: Yhdessä?
Bill: Emme ole koskaan itkeneet yhdessä.
Ette ikinä?
Georg: ehei.
Tom: Olemme itkeneet yhdessä nauraessamme, mutta emme ole koskaan kunnolla itkeneet yhdessä.

Mikä on paras Tokio Hotel vitsi, jonka olette kuulleet?
Bill: Minusta vitsit ovat kaikki paskoja, koska minusta vitsit eivät ole ollenkaan hauskoja. Minua naurattaa hauskat tilanteet. Nauramme paljon Georgille.
Tom: Spontaanit asiat ovat hauskoja. Vitsit eivät koskaan ole hauskoja.
Ette tiedä yhtäkään hyvää Tokio Hotel vitsiä?
Georg: Meistä vai?
Bill: Joo
Georg: Meistä? Ei meistä ole yhtäkään hauskaa vitsiä (nauraa)

Jos saisitte lähettää yhden viestin faneillenne mitä sanoisitte?
Bill: Kiitos kaikille, jotka seisovat keikkojemme eturivissä. Me olemme iloisia siitä, että kiertueemme taas alkaa ja hallit ovat loppuunmyytyjä ja että monet ihmiset tulevat. Kiitos ihanasta ajasta, jonka meille suotte.

Pystyttekö te kiljumaan yhtä lujaa kuin yleisönne?
Bill ja Tom: Emme.
Tom: Emme ole koskaan oikein tehneet sitä.
Bill: Niin, me olemme ujompaa tyyppiä.
Tom: Niin olemme ujoja. En huuda koskaan, olen enempi rauhallinen.

Okei Kiitos paljon.