|
|
Muistatko vielä reaktiosi, kun näit Arthur ja Minimoiden ensimmäisen osan elokuvateatterissa ja kuulit äänesi? Minun täytyi totutella siihen, kuulemaan omaa ääntäni. En pidä siitä nimittäin ollenkaan. Siksi olin todella kriittinen, mitä tulee työhöni elokuvassa. Jonkun ajan päästä olin myös todella ylpeä ja ajattelin: "Wow!" Ajattelin niitä päiviä äänitysstudiossa ja kuinka paljon työtä se vaati. Mutta tiesin edelleen tarkalleen kuinka hauskaa se oli ollut, ja pystyin nauttimaan lopputuloksesta valkokankaalla. Sinusta oli siis kivaa toista kertaa lainata äänesi Athur und die Minimoys - Rückkehr des bösen M. -elokuvan pieneen seikkailuun? Tietty, olin taas todella innoissani siitä. Synkronisaatio on minulle edelleen jotain uutta, se ei ole minulle yhtä rutiinia kuin laulaminen. Ja kun sitten näin elokuvan, tunsin kuin olisin ollut kotona. Ensimmäisen osan myötä minulle on kasvanut Arthuriin suhde ja halusin heti puhua hänet uudestaan. Jossain määrin se on myös minun elokuvani, ja tunnen vastuuta Arthurista. Tiesitkö etukäteen, miten tarina jatkuisi toisessa osassa? En, olin todella jännittynyt, etenkin näkemään miten Arthurin ja Selenian tarina jatkuu. Elokuvan loppu yllätti minut totaalisesti, sitä ei näe tulevan etukäteen. Yleisö tulee joka tapauksessa saamaan uusia kokemuksia Arthurin kanssa. Sanoisitko, että Arthur on muuttunut? Hänestä on ainakin tullut vähän aikuisempi, eikä vähiten kaikkien kokemuksien kautta, joita hän sai ykkösosassa. Ollakseen niin nuori, hän on jo kokenut jänniä juttuja. Ne tekivät hänestä varmasti kypsemmän. Hän on ottanut myös suuren vastuun, kun pelasti Minimoit ykkösosassa. Hän ottaa sen tosi vakavissaan, Minimoit ovat selvästi hänelle lähellä sydäntä. Ja hän haluaa ennen kaikkea suojella Seleniaa, sillä on päättömästi rakastunut häneen. Onko sinulla lempikohtausta uudessa elokuvassa? Yksi lempikohtauksistani on ainakin, kun Athur ja Selenia suutelevat ensimmäisen kerran. Arthur palaa Minimoiden luokse paljon odotettua myöhemmin ja Selenia on jo todella surullinen. Arthur pelkää, että hän on vihainen ja saa hänestä täysin väärän kuvan. Mutta hän oli koko ajan hänen ajatuksissaan ja häntä huoletti hänen puolestaan. Kun he sitten vihdoin suutelevat, kohtaus on todella intensiivinen - ja huomaa, kuinka rakastuneita molemmat ovat. Kuljetko eri tavalla ruohikossa nyt kun tiedät, että Minimoit asuvat siellä? Nojaa, en ole koskaan ollut mikään suurin luontointoilija. Mutta tässä tapauksessa se ei ole niin huono juttu, tavallaan minun ei tarvitse koskaan huolehtia siitä, että saattaisin satuttaa Minimoita. Siksi vinkkini kaikille: tulkaa suurkaupunkeihin ja jättäkää Minimoit rauhaan metsiin ja niittyihin! Näitten pienten olentojen maailma on siis sinulle täysin tuntematon? Jotenkin kyllä. Mutta silti elokuvan myötä tekee yhtäkkiä mieli kokea ne kaikki asiat ja olla itse Minimoi. Joskus tekee myös mieli nukkua kukassa tai lentää leppäkertulla ympäristössään. Sellaiset kohtaukset tekevät Arthurin seikkailuista kunnon elämyksen. |