IDENTTISET KAKSOSET Lähde: Bravo Suomennos: Linda Kiitos: Nina Julkaistu: 04.04.07

Mikä on erilaista teidän tuttavuudessanne? Tom: Olemme niin erilaisia ja silti kuitenkin samanlaisia. Emme näytä kaksosilta, mutta olemme sielunkumppaneita. Jos katson Billiin, niin tiedän heti mitä hän miettii. Tunnen sen, jos hänellä on ongelma. Myös silloin, kun hän ei ole läsnä. Bill: Ei ole ketään, jolla olisi niin läheinen suhde keneenkään, kuin meillä kahdella. Tuotte itsenne totaalisen erilailla esille ja pukeudutte aivan erilailla - Millä tavalla ajattelette ja tunnette samoin? Bill: Persoonassa, olemme molemmat todella itsepäisiä. Tom: Ja päättäväisiä. Jos me päätämme jotain, niin silloin me teemme kaiken, jotta saavutamme sen. Bill: Myös me molemmat vihaamme parsakaalia ja rakastamme pitsaa. Minulle on tärkeintä se, että pystymme nauramaan yhdessä; sitä varten meidän pitää vain yksinkertaisesti katsoa toisiamme. Ja mikä eroavaisuus teidän persoonissanne on? Tom: Olen vain coolimpi ja rauhallisempi. Mietin kauan päätöksiäni. Bill tekee kaiken aina sen mukaan, miltä tuntuu. Teettekö te mitään ilman toisianne? Bill: Menemme vessaan, kylpyyn ja suihkuun (nauraa). Muuten ei oikeastaan mitään. Ikävöittekö te toisianne, jos olette toisistaan erossa? Tom: Joo todella. Kuusivuotiaina olimme kerran leirillä. Oli todella kamalaa olla yksin teltassa ja kalassa. Billillä oli koti-ikävä ja lähti takaisin kotiin. Bill: Tuo ei pidä paikkaansa! Tuo oli toistepäin! Meidän äitimme piti tulla hakemaan Tom! Minä jäin sinne vielä viikoksi ilman häntä. Tom: Roskaa! Joka tapauksessa, olimme ilman toisiamme ja ikävöimme koko ajan. Olimme niin iloisia, kun lopulta näimme toisemme taas! Oliko teillä kilpailua teidän välillänne? Tom: Ei enää. Lapsena ehkä. Minä osasin ajaa ensin polkupyörällä ja uida. Bill: oh, siitä hän on ylpeä vielä tänäänkin! Tom: Bill ei osaa kumpaakaan vieläkään. Hän oli ennen myös mustasukkainen, koska minulla oli enemmän tyttöjä. Mutta lopulta hän hyväksyi sen (nauraa). Nykyään Bill seisoo enemmän parrasvaloissa. Häiritseekö se sinua Tom? Tom: Niin kauan kun minulla on enemmän tyttöjä, niin kaikki on ok (hymyilee). Miksi olet ylpeä veljestäsi Bill? Bill: Olen ylpeä Tomista, koska hän on hyvä kitaristi ja on työskennellyt sen puolesta kovasti. Olen myös ylpeä hänestä siksi, koska hän on juuri sellainen veli jota toivoa. Pystyn luottamaan häneen sataprosenttisesti, luotan häneen rajattomasti. Tom, miksi olet ylpeä Billistä? Tom: Bill seisoo julkisuudessa enemmän kuin minä. Olen ylpeä hänestä siinä, miten hän sen tekee. Hän ei päästä siitä koskaan irti, eikä anna sen tuhoutua. Bill on syntynyt keulakuvaksi. Pystyn myös kertomaan hänelle kaikesta. Säälitkö koskaan Billiä? Tom: Joo, koska Bill on niin hauras. Luulen, että kaikki laulajat ovat. Hänen pitää koko ajan varoa, ettei hänen äänensä tule käheäksi. Säälin häntä, koska hänen pitää kestää meidän pitkillä kiertueillamme. Sen takia keitän hänelle itse kamomillateetä. Tom vaikuttaa todella coolilta - Pystyykö hän olemaan myös tunteellinen, Bill? Bill: Tom pystyy aivan samalla lailla rakastamaan, olla tunteellinen ja surullinen kuten minäkin. Siinä olemme toisistamme erilaisia. Hän ei näytä sitä niin kuin minä. Hän päästää sen vain kotona ulos. Tom: Ne kaksi kertaa elämässäni kun olen itkenyt, Bill on ollut siinä vieressä. Sanotteko toinen toiselle mitä merkitsette toisillenne? Bill: Totta kai sanomme toisillemme, että olemme iloisia, kun meillä on toisemme. Mutta oikeastaan, ei meidän tarvitse. Me tiedämme vain, kuinka paljon. Mitä kaikkea olisitte valmiina tekemään toistenne puolesta? Bill: Kaiken. Yksinkertaisesti kaiken. Kuolisimme jopa toistemme puolesta. Bonus kappale teidän singlellänne on In die Nacht. Siinä laulat siitä, että haluat vain elää yhdessä. Bill: Aivan. Halusimme välttämättä tehdä laulun siitä, että olemme niin läheisiä. Niin läheisiä, että jopa kuolisimme toistemme puolesta. Se ajatus, että jompikumpi meistä lähtisi, on aivan kamalaa meille. Emme pystyisi mitenkään kuvittelemaan elämää ilman toisiamme. Tom: Se on niin sairas kuvitelma, että toinen meistä kuolee aikaisemmin ja toinen jää yksin. Bill: En halua ajatella siitä paljoa. Mutta jos me kerran joudumme lähtemään pois, niin haluaisimme tehdä sen yhdessä. Bill: Kuvittelen tilanteen näin: Me seisomme rotkon reunalla yhdessä ja joku sanoo: Jompikumpi teistä pitää hypätä, eikä koskaan palata takaisin. Me hyppäisimme aivan varmasti yhdessä. sataprosenttisen varmasti. Laulussanne Spring Nicht, Bill laulaa ihmisistä, jotka eivät halua enää elää. Tom, mitä tekisit, jos Billille oikeasti kävisi niin? Bill: Jos jompikumpi meistä ei enää haluaisi elää, niin silloin toinenkaan ei haluaisi. Tom: Jos Billillä menisi huonosti, niin minullakin menisi huonosti. Mutta tietenkin tekisin kaiken pelastaakseni Billin. Jos hän selviäisi, niin sitten minäkin. Bill: Makasin kerran sairaalassa, kun minulta leikattiin kitarisat. Kun heräsin nukutuksesta, Tom oli sänkyni vierellä. Hän istui ja nukkui siinä joka päivä. Haluaisin vain nähdä veljeni. Kukaan muu ei voisi auttaa minua sellaisessa tilanteessa. Haluatteko te jatkossakin olla yhdessä? Bill: Joo, emme pysty sitä muuten kuvittelemaan. Ainakin asuisimme rivitalossa vierekkäin. Tai asunnoissa, jotka ovat yhdistetty ovella. Oletteko te mustasukkaisia, jos toisella on tyttöystävä? Bill: Ylipäätänsä ei. Sallimme sen, jos joku on rakastunut. Jos joku tyttö on tärkeä Tomille, niin silloin hyväksyisin hänet - samantekevää minkälainen hän mielestäni on. Tom: Suhde tyttöön on aivan erilainen, kuin meidän. En pysty kuvittelemaan, että luottaisin johonkin tyttöön yhtä paljon kuin Billiin. En myöskään viettäisi yhtään vähemmän aikaa Billin kanssa, jos minulla olisi tyttökaveri. Se hänen pitää hyväksyä. Entä jos joku tyttö sanoisi: Veljesi vai minä? Bill: Jos hänellä oikeasti olisi jotain veljeäni vastaan, en pystyisi rakastamaan häntä. En antaisi kenenkään tulla meidän väliimme. Pystyisittekö te rakastamaan jotakin ihmistä niin paljon kuin toisianne? Bill: Rakastamme vanhempiamme tietenkin todella paljon. Mutta tätä meidän välistä yhteyttä en pystyisi saamaan kenenkään muun ihmisen kanssa ikinä. Tunsimme toisemme jo äitimme vatsassa! Niin hyvin ei pysty oppimaan tuntemaan ketään muuta.