Sari K.
Keikkapäivä Hampurissa oli sateinen ja pienten junaongelmien jälkeen pääsimme Areenan juna-asemalle. Kello lähestyi uhkaavasti seitsemää, kun bussi jätti meidät Color-Line Areenan eteen (Lipuissa luki alkamisajaksi klo 19). Permantojono oli jo laskettu sisään, mutta katsomopaikkojen jono oli vielä satoja metrejä pitkä ja kiemurteli areenan taakse (mistä löytyi oletettavasti bändin rekkoja). Ehdimme seisoa jonon päässä sateessa korkeintaan 5min. kun joku tyyppi areenan henkilökunnasta tuli sanomaan, että me voidaan mennä permannon ovista sisään, mutta ei saada sanoa siitä muille, ettei kaikki ryntää sinne. Toisessa jonossa seisoimmekin vain muutaman minuutin ja kaiken lisäksi katoksessa. Sisään päästyämme jätimme takit narikkaan ja muhun ehti iskeä pieni paniikin poikanen, kun kaukaa kuului Komm. "Ei kai ne oo vielä alottanu?!" Mut käytävillä oli vielä ihan liikaa ihmisiä, että se olis ollut mahdollista. Käytävältä ostin kiertuepaidan jossa selässä on kaikki kiertuekaupungit. Myynnissä on paljon erilaisia T-paitoja ja huppareita, laukkuja, avainnauhoja, julisteita ja valotikkuja. Kun löysimme meidän paikat oli tuolelle laitettu tyhjät ilmapallot. Hetken muita pällisteltyäni tajusin, että tosi monella muullakin oli ilmapalloja (siis puhallettuja). "Joku faniaktio?" Edessä istuvalla tytöllä oli kädessä A4, jossa oli Tokio Hotelin kuva ja tekstiä. Pyysin, että saisin katsoa sitä ja jo alkoi faniaktiot selvitä. Ensimmäisenä oli, että Hey You:n aikana heitetään ilmapallot ilmaan. Geisterfahrerin aikana kaikkien kuului laulaa mukana, eikä saanut huutaa. Für immer jetztin aikana piti nostaa ylös lappu, jossa oli jing jang kuva. Menschen suchen Menschenin aikani oli tarkoitus pitää käsistä kiinni, mutta en kyllä nähnyt ketään pitelemääsä käsistä kiinni :D
Kellon lyödessä 21 hallista sammui valot, spotit alkoivat pyöriä, yleisö huutamaan ja se tuttu TUM TUM ääni alkoi :D. Tunnelma oli ihan katossa, Komm alkoi soimaan ja verho putosi lavan edestä. Georg ja Tom ilmestyivät sivuilta omille paikoilleen ja Gustav soitti ylhäällä. Pallo alkoi aueta hitaasti. Valossa näkyi ihmishahmo ja laulun alkaessa valosta ulos käveli Bill mustassa asussa, jossa hartioissa oli.. no ei nyt piikkejä. Sellaisia ulokkeita :D
Bill vaihtoi vaatteita useamman kerran ja printti T-paidat ja farkut ovat todellakin jääneet pois lavalta :-D Toinen asu oli jonkinlainen nahkapuku. Ideana todellakin oli nahka, kiilto ja toinen toistaan makeimmat takit. Siisteimmät asut olivat, ne kaksi joissa oli valoja. Toinen niistä näytti siltä, kuin Billillä olisi ollut valosiivet selässä. Toisessa Billin hartioiden yli kulki valoputkia, jotka vilkkuivat. Oli siistin näköistä, kun biisien välissä koko halli ja lava olivat pimeinä ja Bill vilkkui yksin lavalla :D Hiukset herralla oli alhaalla.
Tomilla oli musta toppaliivi ja musta pipo. Georgilla oli musta T-paita ja harmaat farkut, Gustavilla musta hihaton paita ja muistaakseni caprit tai shortsit.
Illan suurin yllätys oli akustinen Humanoid! Akustinenkin versio toimi tosi hyvin! Lass uns laufenin alussa screeneille tuli kuvia Berliinin muurista ja Billin ääni sanoi jotakin, mistä en ihan saanut selvää.. "Too much pain" ja vastaavia ja viimeisenä kuului "Too many walls." Dogs Unleashedin alussa Bill nousi lattiasta moottoripyörän kanssa! Zoomissa Bill ja Tom nousivat samasta kohtaa lattiia pianon kanssa. Tom soitti pianoa, joka loppuvaiheessa syttyy tuleen. Keikan ihanin biisi mun mielestä oli Geisterfahrer, jonka alussa Bill puhui siitä kuinka paljon heille merkitsee fanit ja se, että he saavat olla lavalla. Jotain Bill puhui myös siitä, että heidän perhettä ja ystäviään oli sinä iltana katsomassa keikkaa ja lopuksi Bill sanoi kuinka hienoa oli soittaa kotona, heidän lempikaupungissaan Hampurissa!
iTunesin extrabiiseistä pojat soittivat In Your Shadow (I Can Shine) ja Bill kertoi, että kyseinen kappale on heille todella tärkeä. Screamin'inssa (siis On the Top of the World...) Bill laulatti yleisöä aika paljon :)
Ainoat englanninkieliset biisit taisivat olla Hey You ja Dogs Unleashed + tietysti ne mistä on olemassa vain englanninkieliset versiot.
Encoren jälkeen olin hieman pettynyt, että pojat eivät olleet soittaneet Für immer jetztiä lainkaa. Ehdin jo ihmetellä miksi halliin ei sytytetty valoja, mutta se selvisikin sillä, kun pojat tulivat lavalle ja Für immer jetzt alkoi soimaan!! Biisin lopussa kaikki kerääntyivät keskelle lavaa (Gustav oli siirtynyt soittamaan toisiin rumpuihin alemmas) ja pallo, josta Bill oli alussa ilmestynyt alkoi sulkeutua ja lopulta painui kokonaan kiinni. Hetken päästä pystyi näkemään, ku pojat pomppivat pallon oikealta puolelta ulos :D
Keikka oli aivan ihana! Kokonaisuutena todella onnistunut. Olin aluksi pelännyt, että paljon puhuttu uusi lavashow varastaisi itse musalta huomiota, mutta kaikki toimi yhdessä tosi hvyin :)
 |
 |
 |