|
julkaistu: 21.3.2008 Lähde: tokiohotel-fanclub.de Suomentanut: Linda |
Tässä haastattelu, jonka olemme suomentaneet Tokiohotel-fanclub.de sivustolta. Kysymykset ovat saksalaisten fanien lähettämiä. Autatteko te toisianne, jos joku teistä haluaa oppia tuntemaan jonkun tytön? Georg: Tom auttaa minua. Tom: Täytyy sanoa, että en ole auttanut häntä vielä, mutta auttaisin kaikkia teitä. Bill: Hänen auttamisensa ei näes toimi. Tom: Ei vaan se maksaa liikaa. Se toimisi, mutta minun täytyy maksaa näille tytöille niin paljon saadakseni heidät sanomaan "Joo, haluan tavata Billin." Ehkä jos jatkan töiden tekoa 10-15 vuotta, niin sitten minulla on varaa saada tyttöystävä Georgille. Georg: Äh, se kestäisi pidempään. Tom: Eihän, 10-15 vuotta on realistinen. Käyttäydyttekö te erilailla, kun teitä ei kuvata? Bill: Emme oikeastaan. Sitä ei edes huomaa enää, että sinua kuvataan. Olen tottunut siihen jo - varsinkin kiertueilla. Sen vain unohtaa. Voin myöntää, että muutamat kohtaukset piti leikata, mutta yleensä olemme samanlaisia kuvatessa ja silloin kun meitä ei kuvata. Käyttäisittekö te lempinimiä tyttöystävillenne? Bill, Tom, Georg: (Nauraa hillittömästi) Gustav: Muija. Hei muija tuo kaljani tänne! Bill: Itse en pidä mistään lempinimistä. Niitä saattaa käyttää silloin, kun on oikein rakastunut. Taisin itsekin käyttää yhtä yhteen tyttöön, joten en oikein voi naureksia sille. Tom: Mikä se olikaan se yksi? Etkö halua kertoa? Bill: (Nauraa) Se oli niin nolo! Kun on oikein rakastunut tekee noloja juttuja ja saattaa käyttää lempinimiä, mutta yleisesti ottaen en pidä niitä välttämättöminä. Tom: Minä en käytä niitä. Mikä on ollut teille erittäin noloa viime aikoina? Bill & Tom: Georg! Tom: Se on ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleeni spontaanisti. Georg: Sehän on jotain uutta. Bill: Ei, mielestäni se ei ole uutta... Tom: Suurimman osan ajasta et ole nolo, mutta enempi tahattomasti hauska... Bill: ... Mutta se ei ole mitään uutta ja oikeastaan se on se mikä tekee siitä niin noloa. Georg on aina vain... Tom: Hän on nolo uudestaan. Georg: Tuplanolo. Pane paremmaksi. Pelottaako teitä, että Tokio Hotelin ura tulisi pian päätökseen? Bill: Ei, emme pelkää sellaista. Ei tietenkään voi tietää mitä on tulossa, mutta se on jännittävää mitä uusi päivä tuo aina tullessaan. 2007 oli meidän menestyksekkäin vuosi. Me saavutimme paljon. Se vuosi jää meidän muistoihimme iäksi, enkä usko, että sitä vuotta pystyy panemaan paremmaksi. Tietenkin sitä ajattelee, että mitä sitten, kun ei ole enää niin menestyksekäs, mutta...- Tom: Ei pidä olla peloissaan mistään. Se on niin kuin seksi ensimmäistä kertaa: Hyppää sisään ja siitä tulee hyvä. Georg: Pidän sen mielessä. Pystyisittekö te kuvittelemaan asumista ulkomailla? Bill: En voi kuvitella muuttavani Saksasta kokonaan pois, enkä usko, että aion ikinä tehdä niin. Tom: Voisin kuvitella omistavani saaren. Georg: Oman maan! Sehän olisi kiva. Tom: Se olisi mahtavaa. Bill: Joo, mutta... totta kai me toivomme loma-asuntoa jostain muualta, mutta en voisi muuttaa pois kokonaan. Tom: Meillä on aina jotain Saksassa. Bill: Meillä on semmoinen erityinen yhteys Saksan kanssa ja meillä tulee aina olemaan se - ei väliä kuinka usein olemme ulkomailla. Tuntuu aina siltä kuin tulisi kotiin. Saksa aikoo aina olla kotimme. Georg: Vaikka se olisikin teltta leirintäalueella. Bill: Niin kuin Georgilla on. Hän asuu luonnon helmassa. Georg: Kalastusta ja kaikkea. Oletteko te sanoneet jotain todella noloa jossain haastattelussa, jota olette katuneet jälkeenpäin? Bill: Oh! Minä tiedän! On yksi semmoinen haastattelu, jossa minä ja Tom olimme aivan kännissä. Tom: aa joo. Bill: En sano minä vuonna se tehtiin, enkä miltä me näytimme, koska se on todella helppo löytää muutenkin, mutta joo olimme todella kännissä. Tom: Totta, se on aika epämiellyttävä. Bill: Ja se oli palkintojenjako, mutta en kerro mikä. Joka tapauksessa se oli palkintojenjako ja teimme tämän haastattelun aivan kännissä. Georg: Olitte kännissä? Veikkaan, että olitte aika nuoria, eikö? Bill: Enpä tiedä, olen unohtanut jo. Georg: Oletko varma? Bill: Joka tapauksessa, se oli todella noloa, koska emme saaneet edes puhuttua kunnolla, emmekä lopettaneet yhtäkään lausetta kokonaan, koska me puhuimme toistemme päälle koko ajan - Tom: Se on kyllä nolo haastattelu. Bill: Jos pystyisin poistaisin sen. Mikä ärsyttää teitä eniten ihmisissä? Bill: Mikä minua eniten ärsyttää on epätäsmällisyys. Tom: Joo ja teeskentely. Bill: Niin teeskentely. Tom: Vihaan sitä, kun ihmiset eivät sano suoraan... Tarkoitan, minulla ei ole mitään ongelmaa sanoa Georgille, että hän on surkea. Jos nyt sanoisin, " Voi Georg olet mahtava tyyppi" sehän olisi teeskentelyä. Bill: Eli teeskentely ja ihmiset, jotka tekevät tyhjiä lupauksia ja joo epätäsmällisyys on paha. Ihmiset, jotka eivät ole luotettavia ja sellaista. Itse en kestä sellaista, koska minä otan kaiken aina tosissani ja minä ja Tom myös olemme aina täsmällisiä ja sen takia emme tule Georgin kanssa niin hyvin toimeen tällä hetkellä. Georg: haha Bill: Mutta sitä laskematta... Tom: Vielä siitä teeskentelystä. On ihmisiä, jotka sanovat juttuja niin kuin "Bill olet mahtava laulaja, laulat niin hyvin" - sellaista en kestä. Bill: En minäkään. Ei enää sellaista. Tom: Niin epärehellistä. Bill: Pois kaikki semmoinen. Minkä bändin kanssa haluaisitte pystyä vaihtamaan paikkoja päivän ajaksi? Bill: Jonkun Malediivilaisen bändin kanssa! Georg: (mainitsee jonkun bändin) Tom: Eikä. Georg: Joopas. Tom: Ei todellakaan. Georg: Se on vain yksi päivä. Bill: (Ei tajua, että Tom ja Georg puhuu eri asiasta) Mutta sitten saa olla yhden päivän Malediiveilla! No minä ainakin olisin joku malediivilainen laulaja ja olisin jossain ravintolassa koko päivän. Tom: Joku bändi, joka esiintyy kauniissa paikoissa. Bill: Malediiveilla. Tom: Jaaha. Minusta Malediiveilla on kaunista, mutten ole koskaan käynyt siellä, niin en tiedä. Bill: (nauraa) Oletteko te ikinä käyttäneet niitä kuponkeja laskuvarjohyppäämistä varten, jotka saitte Bravolta? Bill: Minä haluaisin, mutta Tom ei uskalla. Niin se vain on niin, koska Tom sanoo, ettei aio riskeeraa omaa elämäänsä pieneen reppuun ja hän myönsi sen! Tom: Se on naurettavaa oikeasti. Georg: Minun on pakko olla samaa mieltä Tomin kanssa. Bill: Hei oikeasti! Minä haluaisin kokeilla, mutta minulla ei ole ollut tarpeeksi aikaa ja minun kait pitää tehdä se yksin. Aion sitten ottaa Tomin kupongin myös ja hyppää kahdesti. Georg: Mutta sehän on, tarkoitan, sinun on pakko myöntää, että siinä on 50/50- Bill: Joo, sinun ei tarvitse tulla, sinun ei tarvitse tulla! Georg: Siinä on 50/50 mahdollisuus, että laskuvarjo edes aukeaa. Bill: Roskaa. Georg: Se on uhkapeliä elämän kanssa. Tom: Niinpä. Bill: Aivan roskaa. Georg: Voisit yhtä hyvin pelata venäläistä rulettia. Bill: No minä haluan tehdä sen vielä joskus ja aion myös. Mitä teette kaikkien niiden vaatteiden kanssa, jotka eivät mahdu teille enää? Bill: No, minä säilytän kaikki. Me puhuimme tästä juuri pari päivää sitten. Georg: Olemme hamstereita. Bill: Joo, emme pysty heittämään mitään pois! Oikeasti, kun on kyse vaatteista, se vaan on niin. Minulla on vielä ensimmäinen T-paita DDM videosta ja minulla on kaikki nahkatakit kaikista videoista ja esityksistä jne. Minulla on oikea kauppa kotona. Tom: Minullakin on melkein kaikki vielä tallessa. Bill: Mutta niissähän on muistoja. On kaikkia muistoja esim. ensimmäisen singlen t-paidassa ja takissa ja sellaista ja sen takia niitä ei halua heittää pois, koska niissä on paljon bändimuistoja mukana. Georg: Me annoimme joitain pois huutokauppaan, eikö? Kaikki: Joo. Tom: Niin kuin ne kivat puvut ... Gustav: Übers ende der Welt... Tom: Videosta. Olisin niin halunnut pitää niitä vapaa-ajalla, mutta tiedäthän, pitää tehdä kompromisseja. Sellaista se elämä on. Kertoisitteko te, jos jollain teistä olisi tyttöystävä? Bill: Joo totta kai, koska luulisin, että se olisi vähän epäreilua kaikkia kohtaan, jos ei kerro ja jopa tyttöystävä ei ehkä haluaisi salailla sitä myöskään, koska jos sinulla on tyttöystävä, hän varmaankin haluaisi sinun myöntävän sen ja sen takia pitäisikin. Kyllä me kertoisimme. Miten reagoisitte, jos teidän faninne alkaisi ahdistelemaan tyttöystäviänne? Bill: En usko, että fanimme tekisivät sellaista. Luulen, että jos minulla olisi tyttöystävä ja toisin sen julki, kaikkien pitäisi hyväksyä se ja luulen, että kaikki hyväksyisivät myös. Eikö? Tom: Nyökkää. Bill: Joo. Mitä kaikkia vahinkoja teille on sattunut konserttien aikana? Bill: Jotain tuhansia erilaista juttua. Esim. kerran kaaduin kunnolla lavalla ja kerran me kaikki melkein putosimme lavalta, koska me seisoimme sellaisen levyn päällä, joka lipsahti ja me kaikki juoksimme eteen ja – Tom: Minä en ollut osa sitä. Bill: Todellakin olit ja niin, me kaikki melkein putosimme lavalta ja kerran minä – mitä oikein selitän – olen jotain 20 kertaa kompastunut pehmoleluihin ja kaatuillut ja – Tom: Jos kaatuisit oikeasti, niin meidän pitäisi keskeyttää konsertti. Bill: - ja olen lyönyt huulenikin rikki monesti ja olen – Georg: Se tapahtuu sen takia, koska rokkaat lavalla niin kovaa. Bill: Niinpä! Koska rokkaan lavalla niin lujaa, niin sen minulta halkeilee huuli niin usein. Georg: Mutta se ei ole mikään vahinko sitten. Bill: Sen lisäksi, minulta on pudonnut minun in-ear-monitoring (En keksi suomalaista sanaa) tai se on hajonnut ja joo... mitä muuta... Gustav putosi kerran tuoliltaan. Gustav: Häh? Bill: Oletko koskaan pudonnut tuoliltasi? Gustav: Sitähän sinä varmaan toivot, mutta minun täytyy nyt tuottaa pettymys sinulle. Bill: Harmi. Georg: Kerro meille sitten, kun suunnittelet tekeväsi sen. Bill: Okei, Sitä ei ole tapahtunut tuolin kanssa. Oletteko te mustasukkaisia? Bill: Kyllä, olen todella mustasukkainen. Tom: En ole kauhean mustasukkainen - Bill: Todellakin olet! Tom: - Minusta osa hyvää suhdetta on se, että jokainen pystyy kokeilemaan jotain muutakin samalla kun seurustelee - tarkistaakseen onko tämänhetkinen suhde oikeasti paras itselleen. Luulen, että se on ainoa tapa, millä voi olla varma, että suhde on hyvä, jos voit kokeilla muita juttuja silloin tällöin. Georg: ... ja tsekata markkinat. Tom: Ja tsekata markkinat, tarkoitan, sehän on aivan sama kännyköiden kanssa, eikö? Sinulla on kännykkää ja sinusta se on hyvä, mutta sitten markkinoille tulee toinen kännykkä ja se onkin parempi. Georg: "Nauraa hulluna" Bill: No minä olen erittäin mustasukkainen, oikeasti, todella mustasukkainen. Olen myös todella yksiavioinen. Kun on kerta yhdessä, niin sen sitten kuuluu olla ja se on osa sitä suhdetta. Tarkoitan, se on se mikä pitää suhteen elossa, kun voi sanoa toiselle " Minua ärsyttää, kun katsot noita muita jätkiä tuolla!"- Tom: "Esittää kuorsaavansa" Bill: (lyö Tomia) - minusta se on vain osa sitä ja olen todella mustasukkainen, sairaanloisen mustasukkainen oikeastaan. (Gustav jatkaa kuorsaamista)... joo... Gustav: Hm? (esittää heräävänsä) |