|
julkaistu: 3.4.2008 Lähde: Vanity Fair, saksankielinen painos Suomentanut: Linda |
Haastattelu on tehty Billille hänen leikkauksensa jälkeen, joten kaikki on tehty sähköpostin välityksellä. Miltä nyt tuntuu, kun leikkaus on ohi? Siltä miltä tuntuu, kun joku on ollut juuri nukutettuna ja kurkkuun on tungettu kiva metallinen pamppu ja sitten vielä veitsellä leikelty vähän äänihuulta. Jokainenhan tuntee tuon tunteen. Olen niin iloinen, että se on ohi nyt. Mutta minua vieläkin pelottaa ääneni vuoksi ja poden huonoa omatuntoa peruutettujen konserttien takia. Kuinka kauan sinun pitää olla puhumatta? Leikkauksen jälkeen 12 päivää ja sitten minun täytyy käydä neljä viikkoa ääniterapiassa. Ei kyllä yhtään huvittaisi! Puhutaanpa alustasi. Sanotaan, että luovuus kukoistaa ikävistä muistoista. Mitkä ovat teidän ikävät muistonne? Minun suurin murheeni oli vanhempieni ero. Olin seitsemän, enkä voinut ymmärtää sitä ollenkaan. Se kosketti minua suuresti. Meidän ensimmäisellä albumillamme on laulu, joka kertoo siitä. Sen nimi on "Gegen meinen Willen". Teidän isäpuolesta tiedetään se, että hän on kitaraopettaja. Mitä sinun oikea isäsi tekee? Hän on rekkakuski ja asuu Hannoverissa. Kun olit kahdeksan muutitte perheinesi Magdeburgista kylään nimeltään Loitsche, jossa on 700 asukasta. Miten koitte tämän muuton? Minusta se oli kamalaa, koska en tosiaankaan ole mikään landepaukku. Voitte kuvitella, miten minä ja Tom sovimme sinne. Meitä tuijotettiin kuin minäkin avaruusolioina. Myös koulu oli hirveä. Minun täytyi joka aamu herätä puoli kuudelta, jotta ehtisin koulubussiin, joka menee Wolmirstedtiin ja olin kotona vasta puoli viideltä. Kuinka minä vihasinkaan sitä! Ja sitten aina ne samat naamat siellä koulussa. Se oli elämäni kamalinta aikaa. Miten opettajat reagoivat Kaulitz kaksosiin? Olimme seitsemänteen luokkaan saakka Tomin kanssa aina samalla luokalla. Sitten meidät rangaistukseksi erotettiin toisistamme. Se oli oikea isku vatsaan ja se myös ärsytti minua suuresti. Siihen asti olimme tehneet kaiken aina yhdessä. Olemme identtiset kaksoset ja olemme todella läheisiä toisillemme. Me totta kai yritimme taistella vastaan tätä rangaistusta, mutta opettajat sanoivat, ettei se onnistu, koska me olimme sellaisia suupaltteja. En ole sellainen, joka on aina hiljaa. Minä huudan joka kerta. Äitini kutsuttiin koululle joka toinen päivä. Tiesin aina, etten tule tarvitsemaan koulua, koska minusta tulee laulaja. Koska opettajat ärsyttivät minua niin paljon, taistelin aina oikeuksistani. Tiesin tasan tarkkaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Minulla oli välillä opettajia, jotka eivät tienneet. Jotkut eivät halunneet tervehtiä minua hiuksien vuoksi ja koska kynteni olivat lakattu mustiksi. He sanoivat, etten saa näyttää koulussa sellaiselta. Jotkut eivät halunneet opettaa minua, koska näytin siltä, miltä näytän. Tuli aina heittoja kuten: " Pää ei ole vain hienoja hiuksia varten" Olin niin koulua vastaan, enkä voinut sietää sellaista. Millaiset olivat arvosanasi? Hyviä. Minulla oli aina keskiarvona 9.2. Se ärsytti monia opettajia eniten. Pystyivätkö opettajat loukkaamaan sinua? Eivät oikeastaan. En ollut mikään hullu. Olin erittäin itsevarma. Menin kouluun niin kuin halusin, koska tiesin tasan tarkkaan, että jokainen opettaja katsoi ja puhui siitä. Minä nautin siitä aina. Halusin tuoda itseäni esille minun tyylilläni. Ihmisten tuli puhua minusta. Sait koulusi vähän aikaa sitten päätökseen. Kuinka tärkeää on pystyä erottamaan Omeletti Hamletista? No jaa, tuon eron pitäisi jokaisen tietää, mutta koulu kokonaisuudessaan ei ole tarpeeksi individualistinen. Minkä takia opetella matikkaa, kun jokainen tietää, ettei sitä tarvitse enää ikinä elämässään? Kasilla en valinnut musiikkia ja kaikki katsoivat minua hämmästyneinä. Mutta niillä tunneilla me aina harjoittelimme joidenkin tylsien ihmisten elämänkertoja ulkoa – minulla ei ollut mitään inspiraatiota sitä kohtaan. Minulla oli laulamisesta aina huono arvosana, koska meidän piti aina laulaa kaikenmaailman kansanlauluja. Mikä painajainen! Onko se totta, että musiikki oli ainoa tapa päästä karkuun kaikkea kamalaa? Joo. Ajattelin aina: Pääsisinpä vain pois tästä hirveästä pesästä, jossa jokainen tuntee toinen toisensa. Kauheinta mitä tiedän on arki. Vihaan arkea. Sen takia Tokio Hotel on juuri sitä mitä tarvitsen. Jokainen päivä on erilainen: uusia kaupunkeja, eri ihmisiä. Teitä tarkkaillaan koko ajan paparazzien ja journalistien takia. Onko se ärsyke vai kokemus? Pienenä unelmoin, että meidän tekemisiämme kuvattaisiin ja videoita lähetettäisiin ympäri maailmaa. Halusin rajatonta huomiota. Tänä päivänä minun nuoruudenunelmani on toteutunut, enkä voi olla ärsyyntynyt sen takia. Voiko kukaan ihminen olla sinulle yhtä tärkeä kuin Tom? Ei. Ei kukaan voi koskaan olla niin tärkeä. En voisi kuvitella elämääni ilman Tomia. Sitä ei voi kuvailla kuinka läheisiä me olemme Tomin kanssa. Se on jotain yliluonnollista. Me ajattelemme samoin ja näemme usein samoja unia. Meidän ei tarvitse oikeastaan puhua toisillemme ollenkaan. Monet identtiset kaksoset tuntevat tämän myös piinaavana ja joskus jopa murhaavat toisen osapuolen. Totta kai me riitelemme myös. Ja kun riitelemme, niin riitamme ovat todella rajuja, että käymme joskus jopa käsiksi. Vuosi sitten heittelimme toisiamme tuoleilla eräässä hotellihuoneessa. Emme kyllä ylipäätänsä kanna ikinä mitään kaunaa. Ovet paukkuvat, molemmat katoavat ja kymmenen minuutin päästä juttelemme jo toisillemme. Kumpi on läheisempi Bill: meikattu vai luonnollinen? Meikattu. Luonnollinen Bill on minulle kuin joku valepuku. Vaikka en olisi tunnettu, näyttäisin tältä joka tapauksessa. Se vain kuuluu minulle. Ketkä näkevät sinut ilman meikkiä? Perheeni. Yrittävätkö vanhempanne vielä tänäkin päivänä kasvattaa tietä? Täytyy sanoa, että meidän äitimme ei koskaan oikein kasvattanut meitä. Läksyjen teko oli kokonaan vapaaehtoista. Hän antoi meille täyden vapauden, mutta piti meitä aina kuitenkin silmällä. Meidän välillämme oli suuri luottamus. Me tulemme toimeen hänen kanssaan yhtä hyvin kuin kavereidemmenkin. Ei ole oikeastaan mitään, mistä en voisi puhua äitini kanssa. Minulla ei ole koskaan ollut mitään salaisuuksia häneltä. Kun tulin ensimmäistä kertaa kännissä kotiin, hän kertoi mielipiteensä, mutta minun ei tarvinnut pelätä. Pakottaako äitisi sinut kampaamaan hiuksesi normaalisti jouluaattona? Ei. Ei häntä oikein kiinnosta. Värjäsin hiukseni ensimmäistä kertaa 9-vuotiaana. Ne olivat vuorotellen myös vihreät, siniset, valkoiset ja mustat. Otin kulmalävistykseni jo 13-vuotiaana. Myös sen suhteen hän oli aivan rento. Konserteissanne yli 200 fania sekoavat ja pitelevät plakaatteja, kuten ”Pane minua läpi Monsuunin?” Mitä mieltä olet niistä? Totta puhuen en ole oikein mitään mieltä. Joskus katsomme niitä ja meidän on pakko nauraa, koska me emme voi edes kuvitella, että jollain on juliste meistä seinällään. Minusta se on aina makeeta kuvitella, että joillain jossain on niitä seinillään. Aiemmin istuin usein huoneessani ja mietin mitä idolini Nena tekee tällä hetkellä. Nyt, että muut ihmiset istuvat huoneissaan ja miettivät mitä minä teen on todella outoa. Olen aivan normaali ja olemme toisillemme aivan tavallisia. Kuinka usein ajattelet itseäsi kolmannessa persoonassa? Joskus, mutta vain vahingossa. Kun olen epämotivoitunut tekemään jotain saatan miettiä: " Bill, sinun täytyy tehdä se siitä huolimatta, sillä se on hyväksi bändille". Onko oikeassa Billissä ja julkisessa Billissä jotain eroja? Muutamat asiat pitää itsellään, mutta muuten ei ole mitään tarvetta mihinkään suuren eroon. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet yhtä juoksua ilman pysähdyksiä. Ei ole mitään väliä, jolloin voi olla jossain aivan yksityisesti. Kiertueella meillä oli kamerat läsnä 24 tuntia. Mitä voi muka siinä tehdä, mitä eivät muut parin tunnin päästä jo tiedä. Mutta se on kuitenkin sitä, mitä olen aina halunnut. Ne joille muut ovat kateellisia, eivät tunne itseään yleensä kateuden arvoiseksi. Mikä ärsyttää eniten Billinä olemisessa? Pääongelma ihmisissä kuin minä on luottamus. Minun on kamalan vaikea uskoa ja luottaa johonkin ihmiseen. En ole viime vuosina saanut yhtään ystävää tai rakastunut johonkuhun. Kun tutustun johonkin ihmiseen, olen todella skeptinen ja kysyn itseltäni: Mitäköhän taka-ajatuksia hänellä on? Olen nähnyt niin monta outoa ihmistä. Jos en olisi näin tunnettu, olisin todennäköisesti rakastunut jo kauan sitten johonkin tyttöön, jonka tunnen jo. Kuka on käyttänyt teitä pahiten hyväkseen? En ole koskaan luottanut kehenkään niin paljon, että sellaiseen olisi ollut mahdollisuus. Minulla on suojakilpi. Vapaus mennä ulos ja tutustua johonkin ilman, että täytyisi kertoa siitä jollekulle, on suurin menetys. Silti minun elämäni nyt on juuri sitä mitä olen aina halunnut. Onko tämä luottamusongelma juuri se syy, miksi julkkikset seurustelevat usein vain toisten julkkisten kanssa? Joo. Angelina Jolien ei tarvitse huolehtia siitä, että Brad Pitt haluaa tulla hänen kauttaan tunnetuksi. Julkkikset etsivät yleensä ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntyyli kuin heillä itsellään. Minun entiset tyttöystäväni eivät voineet koskaan ymmärtää, miksi menin suoraan koulun jälkeen treenikämppäämme ja viikonloppuisin esiinnyin mieluummin klubeilla, kuin katsoisin televisiota kotona heidän kanssaan. Nykyään kaikki on vielä vaikeampaa. Ja totta kai pitäisi ymmärtää, että tällaisesta elämästä ei vain yksinkertaisesti tulla pois. Milloin olit viimeksi rakastunut? 3 ja puoli vuotta sitten. Suurta rakkautta en ole vielä löytänyt. Uskon myös, että jokainen sen löytää. Ja silloin kun löytää, niin se on vain kerran. Minun tilanteessani tarvitsen paljon onnea, että löytäisin hänet. Oletko koskaan sanonut tytölle "Minä rakastan sinua"? Kyllä. En ole kyllä koskaan tarkoittanut sitä. Minun olisi pitänyt sanoa: " Olen rakastunut sinuun." Mitä vanhemmaksi tulee sitä tosissaan tämän eron ottaa. Tom sanoo todennäköisesti koko ajan tytöille "Minä rakastan sinua", vain päästäkseen sänkyyn heidän kanssaan. Kisailetteko te samoista tytöistä? Pidämme samantyyppisistä tytöistä. Meidän tyttöystävämme olivat aina ystävyksiä. Se oli erittäin ärsyttävää, koska he aina käyttivät sitä meitä vastaan. Meidän ensimmäinen pusumme oli saman tytön kanssa. Tom oli ensin ja päivä sen jälkeen tämä sama tyttö pussasi minua. Voi luoja, minusta se on todella kamalaa – kuinka hirveä ensisuudelma muutenkin jo on. Kuinka vanhoja olitte tuolloin? 11. Hän oli meitä 3 vuotta vanhempi ja kokenut. Milloin Tom harrasti ensimmäistä kertaa seksiä? 14-vuotiaana, jos muistan oikein. Tomilla on uusi tyttö joka päivä? Annan hänen tehdä mitä haluaa. Se, että hän viitsii tuoda joka yö jonkun tuntemattoman sänkyynsä - sellainen ei kiinnosta minua yhtään. Siinä olemme erilaisia. Robbie Williams kerran sanoi, että Saksassa on kahden sorttisia bändäreitä. Toiset haluavat kesken seksiä ottaa valokuvan heidän digikamerallaan näyttääkseen todisteita heidän ystävilleen ja toiset taas kysyvät ”ovatko tunteet heitä kohtaan oikeasti aidot”? Tom on kertonut minulle tästä myös. En ole koskaan ottanut ketään tuntematonta sänkyyni. Minua ällöttää ajatus ottaa joka yö eri ihminen sänkyyni. En ole siinä vaiheessa vielä. Minulla ei ole tarpeeksi luottamusta ottaa tyttö viereeni vain yhdeksi yöksi. Ainoa yksityinen paikka, kun on matkoilla on oma hotellihuone ja maata siellä jonkun kanssa - ei, sen suhteen olen aivan liian epäileväinen. Oletko harrastanut jo seksiä? Haluaisin, että se jää minun omaksi salaisuudekseni. Hämmästyttääkö se sinua, että monet pitävät sinua homona? Ei oikeastaan. Monilla on tämä kliseinen ajatus: Meikki plus laitetut hiukset ovat yhtä kuin homo. Haluan tehdä sen selväksi, että se ei mene aina niinkään. Jokainen voi tehdä sitä mitä haluaa, ilman että ne liittyvät mitenkään toisiinsa. Mitä tekisit, jos olisit päivän tyttönä? En ainakaan menisi veljeni mukaan. Muuta? Mitä tekisin? Todennäköisesti sitä mitä teen nytkin, sillä ei siinä varmaan niin suurta eroa ole. Mitä haluaisit kieltää tytöiltä? Ei ainakaan mustasukkaisuutta, sillä mustasukkaisuus on todella tärkeää. Kun olen rakastunut en päästä hänestä enää irti. Ihmettelisin, jos kumppanini tulisi minulle ja sanoisi "Bill, kaikki kiljuvat tytöt ovat minulle samantekeviä. Luotan sinuun totaalisesti". Onko sinua petetty? Ei. Minä en ole myöskään koskaan pettänyt. Uskollisuus on kaikista tärkeintä. Mikä sinussa on ärsyttänyt tyttöystäviäsi eniten? Se, että puhun todella kovaan ääneen. Koko päivän. Ja aina käsillä ja jaloilla. En anna muiden koskaan lopettaa lausettaan. Se saattaa olla vähän rasittavaa. Kumpi on vaikeampaa: Rakastaa toista vai itseään? Itseään. Se on jokaiselle vaikeaa hyväksyä itsensä. On ollut hurjan monta hetkeä, jolloin olen ollut epävarma siitä kuka olen ja olisin mieluummin kaivautunut johonkin maanrakoon, laittanut siihen päälle peiton ja oleillut siellä vuoden. Joskus olen iloinen siitä, että olemme tässä kaikessa ja voimme vetää konsertin konserttien jälkeen, eikä aina ehdi miettimään. Ei yksinkertaisesti ole yhtään aikaa yksinäisyydelle. Huolehditteko te itse teidän rahoituksestanne? Joo. Olemme tehneet sitä jo 13-vuotiaasta saakka. Minulla on kaikki tilit hallussa ja käsittelen niitä kuin uraanikin. Milloin lahjoitatte vanhemmillenne huvilan? Heti, kun meillä on varaa siihen. Haluan asua vanhempieni kanssa. Me olemme niin läheisiä, että minusta se ei ole mitenkään kamalaa. Jos teidät kidnapattaisiin, mikä olisi riittävä lunnasraha? Niin paljon, kuin kaikki kaverimme pystyisivät kokoamaan. Totta kai he saisivat rahansa lopussa takaisin. Mitä mieltä olet Britney Spearsin romahduksesta? En pysty käsittämään, miten sellaista saattoi tapahtua, koska minäkin elän tällaista elämää. Ulkopuoliset ihmiset ajattelevat todennäköisesti kaikki: "Hänellä on rahaa, hän on saavuttanut jo kaiken, miksei hän nyt vain ota rennosti?". En pystyisi kuvittelemaan itseäni soolouralla ja sitä, että joutuisin olemaan koko ajan yksin matkoilla. Minulla ei olisi tarpeeksi itseluottamusta kantaa näin suurta painetta yksin. Madonna sanoi vuonna 1991: "Olen iloinen vasta sitten, kun olen yhtä kuuluisa kuin Jumala" Ajatteletko samoin? Tuo on todella hauska lausahdus. Mutta voin todellakin ymmärtää tuon, sillä ei ole mitään pysähdystä. Ei voi sanoa: " Ah, nyt olen kuuluisa Saksassa, se riittää minulle hyvin." Silloin haluaa olla niin monessa paikassa, kuin suinkin mahdollista, kuuluisa. Vaikka olisin upporikas ja minulla olisi oma saarikin, jatkaisin aina vain silti. Se on totta, että julkisuus on eräänlainen huume. Oletko unissasikin stara? Näin kerran painajaisen, jossa makoilin sängyllä lasista tehdystä huoneessa ja joka puolella seisoi valokuvaajia, jotka ottivat loputtomasti kuvia. Sanoin yhdelle tyypille meidän työryhmästämme " Paska, paska, etkö voisi heittää heitä kaikkia pellolle?" Mutta tämä tyyppi sanoi: " Ei se käy. Sinulla oli tapaaminen ja nukuit pommiin." Sen takia en ole koskaan myöhästynyt yhdeltäkään tapaamiselta. Laitan aina kolme herätyskelloa, etten vain nukkuisi pommiin. En ole koskaan epätäsmällinen. Miksei kukaan ole nähnyt sinun koskaan tanssivan? En tanssi koskaan. Istun aina nurkassa - jos tanssin, niin olen aivan kännissä. Minusta tanssiminen on naisten hommaa, vaikka se kuulostaakin tyhmältä. Mietitkö välillä hautajaisiasi? Totta puhuen: Kyllä. Kaverini, jotka ovat saman ikäisiä, ajattelevat sitä myös. Sitä miettii, että ketkä ihmiset olisivat siellä ja ketkä oikeasti itkisivät vuoksesi. Mitä musiikkia soitettaisiin hautajaisissasi? David Bowien kappale nimeltään "Magic Dance" elokuvasta Labyrintti. Se on tajuttoman hauska laulu ja Labyrintti on leffa, jota olen rakastanut lapsuudestani saakka. Mitkä vaatteet sinulla olisi päällä? Vaatteeni olisivat aivan mustat ja minulla olisi nahkatakki päällä. Minun viimeinen toiveeni olisi aivan varmasti se, että minun hiukseni laitettaisiin. Toivottavasti minulla on vielä silloin hiuksia. Jos ei ole, niin haluan päähäni peruukin. |