| 4. luukku |
![]() Esittely Kotipaikka Harrastukset Bändin nimi Bill: Olen Bill ja bändin laulaja. Tom: Hei, olen Tom ja soitan kitaraa. Gustav: Hyvä päivää, olen Gustav ja soitan rumpuja. Georg: Olen Georg ja soitan bassoa ja yhdessä olemme Tokio Hotel. Bill: Asumme ihan pienessä kylässä Ackaa vastapäätä. Kylä on jo itsessään pieni, mutta me asumme vielä senkin ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että siellä on kolme taloa ja jättimäinen vuori peltoa vastapäätä ja me asumme yhdessä niistä kolmesta talosta. Tom: Ei voi myöskään sanoa, että olisimme jyrkästi luontoa vastaan. Juttu menee näin: sitä on ihan kiva katsoa, kun kulkee bussilla. On ihan mukavaa ettei pidä kiipeillä sisällä. Bill: Meillä on tietenkin muitakin harrastuksia, esim. teen mielelläni vaatteita ja Tom maalaa graffitteja, mutta teemme enimmäkseen vain musiikkia. Tom: Billille ja minulle oli aina selvää tehdä musiikkia. Aloitimme todella nuorina ja siitä lähtien olemme halunneet aina tehdä musiikkia. Bill: Mietimme sitä yhdessä. Nimen pitäisi symboloida sitä mitä me nyt saamme kokea. Me koemme nyt todella paljon kaikkea ja kukaan meistä ei oikein tunne Tokiota ja uskomme, että voimme kokea paljon ja Hotel sen takia, koska olemme nyt paljon matkoilla ja tärkeintä on se, että se kuulostaa myös siistiltä ja olimme sitä mieltä, että se sopi aika hyvin bändiimme. Englanninkielisiä / saksankielisiä kappaleita. Albumi ylipäätänsä Bill: Olemme aina tehneet saksankielisiä kappaleita. Kirjoittelin saksankielisiä kappaleita jo ennen kuin minulla alkoi enkku koulussa. Kokeilimme silloin tällöin enkunkielisiä biisejä. Uskon, että jokainen on tehnyt sitä, mutta periaatteessa olemme aina tehneet saksankielistä musiikkia. Bill: Lyriikat pistävät miettimään. Minusta albumin kuunntelemiseen pitäisi käyttää aikaa. Mutta on siellä myös bilebiisejä, jotka eivät ole niin syvällisiä. Se on melko sekalaista, koska me kaikki kuuntelemme erilaista musiikkia ja saamme paljon vaikutteita. 1. sinkun kuvaus Bill: Durch den Monsun on ensimmäinen sinkkumme. Se sopii aika hyvin bändiimme. Se on pikkaisen salainen ja kertoo ihmisistä, jotka löytävät toisensa taas. Me koemme myös todella paljon ja olemme uudessa maailmassa ja sen takia ajattelemme, että se sopi hyvin ensimmäiseksi sinkuksemme. Bill: Kuvasimme ensimmäisen sinkkumme videon Berliinin lähettyvillä järven rannalla. Kuvasimme sen kahdessa paikassa. Kaikki oli ulkona. Kerran maissipellolla ja kerran järven rannalla. Oli melko märkää ja maassa oli paljon lehtiä. Teidän pitää ymmärtää se, että me olemme kaikki sisiksiä. Me jaamme ihmiset sisiksiin ja ulkkiksiin. Sisikset ovat yleensä sisällä ja rakastamme kaupunkia. Olemme oikeastaan aina kaupungilla. Tom: Kahviloissa! Bill: Kahviloissa. Niin meidän oli todella vaikea seistä keskellä peltoa, koska sellaista tekevät yleensä vaan ulkikkset. Emme tykkää telttailusta ollenkaan. Olemme aina sisällä. Jossain lähettyvillä pitää aina olla jotain ihmismäistä. Jos on jossain niityllä, niin lähellä pitää olla kuitenkin tie, jotain ihmismäistä, jotta ei olisi niin eksyksissä. Tom: Kuvitelkaa koskematonta luontoa. Bill: Joo ja kuvauspaikka oli koskemattomassa luonnossa. Olimme aika vihaisia ja keskustelimme siitä pitkään, koska halusimme kuvata sen mieluummin kaupungissa, mutta se on ulkkis -biisi. Kirjoitin sen melko ulkkismaisesti luulisin, mutta video sopii biisiin hyvin. Tom: Videon pääidea oli, että taivaalla koko ajan koostuu valtamerestä ja vedestä monsuuni ja se niinkuin painaa alaspäin ja sen takia sopii hyvin monsuuniin. Asia menee näin, että olimme melko ulkkis paikoilla. Me siis jaamme ihmiset sisiksiin ja ulkikksiin. Koko bändi tekee niin. Me olemme ennemmän sitä sisis osiota ja on myös ulkikksia, niinkuin ehkä ohjaajamme oli, koska hänhän oli valinnut paikan, joka toisaalta sopi hyvin videoon. Se oli meille kamalaa, koska meidän piti oikeasti seistä sateessa ja käveleskellä vedessä, jossa oli iilimatoja ja olla kuoriaisten, punkkien ja muiden lähettyvillä. Bill: Linnut, jotka kakkivat päällemme. Tom: Aivan. Lintuja. Billiin osui linnunkakkaa. Ne olivat asioita, jotka ovat ulkkismaisia, telttailumaisia, ja sellaisesta emme pidä ollenkaan, mutta se sopi hyvin videoon. Tom: Ei. Kuvaukset olivat siistit. Siellä oli vähän märkä ja kylmä, mutta muuten kaikki oli ihan hyvin. Mikä oli jotenkin silmäänpistävää. Minua ei shokeerannut mikään muu, kuin että näin silloin tällöin Georgin valkoisen pepun, koska hänellä ei ollut alla alushousuja. Live Georg: Live on parasta mitä on. Se, että pystyy esittämään laulumateriaaliaan toisille ja se, että näkee että he pitävät siitä mitä on tehnyt on upeeta. Tom: Lempibiisini vetää livenä on "Schrei". Sitä on kivointa soittaa livenä. Voi hyvin rockata. Tom: Livenä on tosi kiva soittaa. Soitimme albumin studiossa. Silloin ei voi oikeen vetää täysillä eikä just ole yleisöä. On paljon siistimpää, kun on ihmisiä, jotka ovat mukana. Onhan se tietenkin siistimpää, kuin seisoskella jossain studiossa. Bill: Vuoden lopussa julkaisemme albumimme. Aiomme soittaa sitä muiden bändien lämppäreinä ja esiintyä todella paljon. Ja onhan meillä toki omiakin keikkoja. Odotamme niitä innollla. Tärkeintä on, että paikalle saapuu paljon ihmisiä. Bill: Meidän suurin unelmamme on joskus päästä soittamaan Tokioon. Uskon, että toivomme sitä samaa kaikki. Georg: Me yritämme tehdä harrastuksestamme uran, mikä on, uskoisin, jokaisen unelma, koska on harvinaista, että töissä on myös hauskaa ja voi pistää kaikkensa siihen. |