| SCHREI
KIERTUE VUONNA 2005 julkaistu joulukalenterissa 2007 Suomentanut: Linda |
| VIDEO Lauluja pitää harjoitella uudestaan ja uudestaan. Odotukset Tokio Hotelin suhteen ovat korkeat. Tom: Kun ei jännitä antaa sellaisen kuva, että paskat, katson vaan miten tässä menee. Se on enemmän niin, että show’t ovat suunniteltuja ja menet lavalle ja katsot meneekö se hyvin. Sitä ajattelee, totta kai, mutta ei anna sellaista kuvaa, että sanoo voi paskat ja jos se menee päin puuta, niin sitten menee. --- Yli 12 tunnin päästä, vihdoinkin vapaailta. Gustav: Saako näitä syödä, vai ovatko ne siinä koristeena? Tom: Koristeena. Gustav: Saako näitä ottaa? Joo Gustav: Oh, kiitos. Gustav: Saako itse valita, vai onko jotain tiettyjä? Tom: Tiettyjä Gustav. Siis nämä ovat niille, joiden nimi alkaa G:llä... --- Saki: Siis, Tomin. Saki: Herra Schäfer Gustav: kiitos Tom: Nyt olemme kaikki kirjoittauduttu sisään. Mennään -- Vaikka heillä on pitkiä päiviä, Tokio Hotel tietää arvostaa heidän tämän hetkistä elämää. Georg: Tätä hetkeä pitäisi nauttia, ei tiedä mitä tekee kahden kolmen vuoden kuluttua. Se voi niin nopeasti päätyäkin; se on selvää. Pitäisi siis nauttia jokaisesta sekunnista. --- Katsokaa toinen osa, jossa Tokio Hotel ihastuttaa koko yleisön heidän Berliini konsertissaan ja kaksi fania tapaavat heidän lempibändinsä. --- Tokio Hotel soittaa täällä seitsemän tunnin kuluttua. Fanit ovat olleet jo 8 aamulla kylmässä päästäkseen mahdollisimman lähelle lavaa. Vieläkin vaan hyvillä mielin. Fanit laulaa: Durch den Monsunia. Bill: Me olemme joka päivä todella innoissamme, kun näemme miten paljon ihmisiä tulee ja seisoo siellä. Me emme mene konserttiin ajatellen, että siellä seisoo niin paljon porukkaa. Joskus emme odota sitä ollenkaan, kun me tulemme jossain bussista ulos. --- Tom: Fanit antavat eniten motivaatiota. Palkinnot ovat myös aivan mahtavia, kun näkee, että kova työ saa palkkansa ja tuntee erinomaiseksi kultalevyjen kanssa. Ne ovat siis myös kivoja, mutta eniten motivoivat fanit. --- Amelien ja Jennyn suuri toive toteutuu tänään. He saavat tavata heidän lempibändinsä henkilökohtaisesti. Nämä 16-vuotiaat ovat olleet neljä kuukautta Tokio Hotel faneja. Amelie: Puoli vuotta sitten, he olivat tavallinen koululaisbändi ja nyt yhtäkkiä tosi menestyneitä, mutta silti todella mukavia; haastatteluissa he vaikuttavat todella mukavilta ja normaaleilta. --- Jenny ja Amelie hankkivat kaiken mitä Tokio Hotelilta voi. He katsovat DVD'tä päivittäin ja kuuntelevat albumia. Jenny: Nyt tulee nauru, kuuntele se nauru joka tulee Billiltä. Jenny: Musiikki on myös aah, se kuulostaa aina vain paremmalta, kun sitä kuuntelee. Kun kuuntelee niitä tekstejä paljon, huomaa, että ne ei ole niin huonoja niin kuin monet ihmisten sanovat. Jokaiselle biisillä on oma tarinansa ja minusta se on hienoa. --- Amelie: Kun kuulee, että toive toteutuu, että saa tietää millaisia nämä pojat ovat yksityisesti. Ja millaisia he ovat biiseissään. Rette Mich on esimerkiksi on todella unelmallinen biisi. Tunteeko sen, kun he laulavat sitä. Jenny: Pojat voivat olla aivan erilaisia, kun kameroita ei ole läsnä. Tytöt lähtevät ajoissa jo keskipäivällä kohti konserttihallia. --- Bändi on matkalla Berliiniin. Heidän konserttinsa alkaa viiden tunnin kuluttua. --- Samalla kun fanit odottavat hallin edustalla, Gustav, Georg, Tom ja Bill tulevat huomaamatta hallille. Bill: Illasta tulee vielä todella, todella mahtava. Makeeta on se, että soitamme Columbia hallissa, jossa monet kauan soittaneet bändit, ovat esiintyneet. Olen nähnyt kuvia Gwen Stefanilta jne. Ja se on hieno tunne, että saa ylipäätänsä soittaa hallissa ja olen myös iloinen siitä että 3500 ihmistä on tulossa ja se on loppuunmyyty ja luulen, että siitä tulee todella energinen ilta. --- Hallin soundia pitää sovittaa tunnin ajan. Mikään ei saa mennä pieleen ensimmäisessä konsertissa. Tom: Joo, tietenkin jännittää ennen keikkoja. Soitimme kauan sitten viidelle ihmiselle ja nyt parille tuhannelle. Se aikoo aina olla niin, se kuuluu siihen. Gustav: Iloitsen sitä, että saa soittaa livenä. Bill: Pitää tietenkin kannatella yksin koko parin tuhannen yleisöä. Se tarkoittaa, että ei voi luottaa muihin esiintyjiin tai vain yhteen hittiin niin kuin durch den monsun. Pitää yrittää puolitoista tuntia pitää tunnelma korkealla. Georg: Yleisesti ottaen jännittää ennen jokaista esiintymistä ja mielestäni jos sitä ei ole, niin jokin on pielessä. Jokaisessa konsertissa tapahtuu jotain uutta ja siitä oppii. |